Tämä teos onkin nostalgia-sarjakuvaa parhaimmillaan. Marvel-maailman tapahtumia useammilta vuosikymmeniltä esiteltynä kuvitteellisen lehtimiehen näkövinkkelistä. Miltä ns. normaaleista ihmisistä tuntuisi elää maailmassa, jossa supersankarit ja heidän vihollisensa ottavat yhteen, ja joka on alituiseen tuhon partaalla. Tuhon, jonka tulemisen kerta toisensa jälkeen nämä sankarit estävät.
Käsikirjoituksen tähän mestariteokseen on tehnyt Kurt Busiek ja piirrostaiteesta vastaa Alex Ross. Joskin tässä tapauksessa voisi ehkä mieluumminkin puhua maalaustaiteesta. Jokainen ruutu on pieni mestariteos, ja yhdessä ne muodostavat huikean näyn. Tyyli on ultrarealistinen, joka tuo nuo tutut superolennot aivan uudessa valossa esille.
Ylisanoilta ei oikein voi välttyä. Tämä kirja on kokemus. Etenkin kun tapahtumat tarinan taustalla ovat tutut vuosikymmeniä kestäneestä Marvel-sarjakuvien seuraamisesta. Suomessa näistä tapahtumista on esitetty vain jokunen. Onneksi olen kuitenkin päässyt lukemaan niitä alkuperäisistä amerikkalaisista lehdistä. Koko Marvels-teos vilisee tuttuja hahmoja ja merkittäviä kohtauksia, nähtynä aivan uusin silmin.
Erikoinen tunnelma korostuu edelleen sanoma- ja aikakauslehtien kansilla, joihin tapahtumista on kirjoiteltu. Miten media reagoisi supersankareiden olemassaoloon? Voi vain kuvitella, nytkin jo kaikenmaailman julkkiksista puhutaan ja kohistaan enemmän kuin tarpeeksi.
Tarina on kuitenkin loppujen lopuksi tarina inhimillisyydestä ja ihmiselämästä. Siinä on jotakin koskettavaa, johon lukijana samaistuu. Mikä olisi tärkeää, jos maailmanloppu oikeasti uhkaisi? Läheiset ihmiset, väittää Busiek, jota viestiä Ross korostaa kuvien asettelulla.
En edes yritä luetella kaikkia hahmoja, tai tuttuja tapahtumia eri lehtien sivuilta. Tämä teos on luettava. Itse asiassa, tämä teos on omistettava. Sen pariin palaa kerta toisensa jälkeen. Sarjakuva, joka ansaitsee paikkansa top 10 -listoilla ja harrastajan kirjahyllyssä.
Sanattomaksi tämä vetää, ei oikein pysty tuomaan esille sitä kaikkea mitä tämmöinen teos tarkoittaa sarjakuvafriikille. Muutama ruutu ei myöskään tee oikeutta ulkoasulle, se on nähtävä kokonaisuudessaan, taide leviää kokonaisille aukeamille yksittäisten ruutujen sijaan. Osta ihmeessä, jos jostain löydät. Hintansa väärti kovakantisenakin. Ja liekö tuo ihme, että minusta on tullut Alex Ross -fani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti